Nimen takaa

 

SPL SM 2013, kuva Ismo Kyllönen

*

Olen valmistunut Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä vuonna 2008 kennelsuuntautuneeksi maaseutuyrittäjäksi ja ylioppilaaksi. Heinäkuussa 2008 menin suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta Niinisalon Tykistöprikaatin, jossa toimin sotilaspoliisialiupseerikurssilta valmistuttuani sotakoiraosastolla ryhmänjohtajana. Armeijan jälkeen olin eläinlääkäriasemalla Lappeenrannassa pieneläinhoitajan sijaisena, kunnes aloitin marraskuussa 2010 opinnot Tampereella. Nykyisin olen valtion leivissä ja olemme asettautuneet mieheni kanssa asumaan maaseudulle Loviisaan, jonne muutimme koiralaumamme kera vuoden 2013 syksyllä.

Olen suorittanut Kennelliiton kasvattajakurssin v. 2008, liikkeenohjaajakurssin v. 2007, koulutusohjaajakurssin v. 2007 ja toko-koulutusohjaakurssin v. 2007. Saksanpaimenkoiraliiton järjestämän SPL-kasvattajakurssin suoritin vuonna 2012-2013.

Ensimmäisen koirani olen saanut pitkän purnaamisen jälkeen 12-vuotiaana. Silloin perheeseemme muutti kodinvaihtaja Remu, 9-vuotias working-linjainen jackrussellinterrieri. Remulle oli ehtinyt vuosien varrella kertyä kaikennäköistä ongelmakäyttäytymistä kuten eroahdistusta ja aggressiivisuutta niin toisille koirille kuin ihmisillekin. Välillä taistelin terrieripapan kanssa hammasta purren ja kyyneleitä niellen, mutta en äidin suostutteluyrityksistä huolimatta suostunut luopumaan Remusta, olihan se ensimmäinen oma koirani ja sitä paitsi joutunut elämänsä aikana vaihtamaan kotia jo kolmesti.

Kouluttelin Remua sinnikkäästi arkielämän askareisiin ja ”kotitottikseen”, ja työ tuotti lopulta tulosta. Sinnikäs vanha terrieripappa oli vihdoin löytänyt vähintään yhtä sinnikkään pikkutytön kaverikseen, ja niinpä vietimme Remun kanssa yhdessä opettavaiset 7 vuotta. Remu kuoli kunnioitettavassa 16-vuoden iässä sydämen vajaatoiminnasta johtuneeseen sydänpysähdykseen. Kaiken tämän veikeän ja älykkään terrierin kanssa kokemani jälkeen takaraivooni jäi kolkuttamaan ajatus uudesta russelista, ja niinpä laumaani asteli elokuussa 2010 seitsenviikkoinen parsonrussellinterrerinarttu Repoketun Gini.

Ensimmäisen saksanpaimenkoirani, Yumbo von der Fasanerien, sain koulutettavakseni 17-vuotiaana vuonna 2005. Yasso on ensimmäinen pennusta asti itse kasvattamani ja kouluttamani koira, ja se veti minut lujasti mukanaan saksanpaimenkoirien ja etenkin suojelun kiehtovaan maailmaan. Yassosta tuli Suomen tottelevaisuusvalio ja osallistuin sen kanssa kaksi kertaa saksanpaimenkoirien suojelun SM-kilpailuihin.

Yasson oli tarkoitus lähteä 18kk iässä työkoiraksi poliisille, mutta terveydellisistä syistä se palasi takaisin huostaani maaliskuussa 2007. Ostin sen omaksi samana keväänä, vaikka olin jo ehtinyt ostaa Yasson tilalle uuden harrastuskoiran alun, 14-viikkoisen saksanpaimenkoirauros Fluss-strand Buddyn. Kummastakaan en halunnut luopua, joten edessä oli kahden nuoren ja aktiivisen koiran kouluttaminen ja kilpailuttaminen.

 

Olen saavuttanut seuraavat koulutustunnukset kouluttamillani koirilla:

– 8 x BH (6 saksanpaimenkoiraa, 1 parsonrussellinterrieri ja 1 suursnautseri)

– 2 x AD

– 2 x JK1

– 2 x TK1

– 1 x BC1

– 2 x SchH1, 1 x IPO1

– 1 x TK2

– 1 x SchH2, 1 x IP2

– 1 x TK3

– 3 x SchH3, 2 x IP3, 1 x VPG3

– 1 x FIN TVA (TK4)

 

Lisäksi olen osallistunut kahdella eri koiralla (Yumbo von der Fasanerie ja Fluss-strand Buddy) saksanpaimenkoirien suojelun SM-kilpailuihin yhteensä kolme kertaa. Buddyn kanssa olimme vuoden 2013 kisoissa kahden irroituksen päässä mitali- ja samalla myös maajoukkuepaikasta, mutta koira ei irroittanut pitkän liikkeen jälkeen kolmannellakaan käskyllä, joten suorituksemme hylättiin tottelemattomuuden vuoksi. Siihen mennessä olimme saavuttaneet kisan parhaat jälkipisteet 97 sekä kilpailun toiseksi parhaat tottelevaisuuspisteet 90. Lisäksi suojeluosuus oli sujunut pitkään liikkeeseen asti varsin mallikkaasti. Onneksi kisoja tulee aina uusia!

Kennelliiton kasvattajakurssin kävin vuonna 2008 ja kennelnimen anoin syksyllä 2010. ”Yumbone’s” juontaa pohjansa Yasson virallisesta nimestä. Yasso ei voinut huonon terveytensä takia jatkaa sukuaan kennelini kasvateissa, joten pidin tärkeänä, että sen nimi elää jatkossa kaikkien minun käsieni kautta maailmaan saatetuissa ihmisen parhaissa ystävissä, sillä sitä Yasso todellakin oli –  oman ihmisensä paras ystävä.

yassorukallaFIN TVA SchH3 JK1 AD BC1 Yumbo von der Fasanerie 10.8.2005 – 8.2.2013

_